säilöntäprosesseja

Säilöntäprosesseja ovat menetelmät, joilla ruokaa tai muita orgaanisia materiaaleja käsitellään hidastamaan tai estämään mikrobien kasvua ja entsymaattista toimintaa, jotta niiden säilyvyyttä voidaan pidentää. Näitä prosesseja käytetään laajasti elintarviketeollisuudessa, kotitalouksissa ja muissa sovelluksissa, kuten lääkkeiden ja biologisten näytteiden säilytyksessä.

Yleisimpiä säilöntämenetelmiä ovat lämpökäsittelyt, kuten pastörointi ja sterilointi, jotka tuhoavat tai inaktivoivat mikro-organismeja kuumuuden avulla. Pakastaminen on toinen tehokas tapa hidastaa mikrobien toimintaa alentamalla lämpötilaa. Kuivaus poistaa kosteutta, joka on välttämätöntä mikrobien kasvulle, ja sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi ilmakuivauksella tai lyofilisaatiolla.

Kemialliset säilöntäaineet, kuten suola, sokeri ja etikkahappo, luovat epäsuotuisan ympäristön mikrobeille joko lisäämällä osmoottista painetta tai muuttamalla pH:ta. Monet luonnolliset aineet, kuten savu ja tietyt yrtit, sisältävät yhdisteitä, jotka toimivat säilöntäaineina.

Korkea paine, säteily ja tyhjiöpakkaus ovat muita edistyneempiä säilöntämenetelmiä, joilla voidaan pidentää tuotteiden säilyvyyttä vaikuttamatta merkittävästi niiden laatuun tai ravintoarvoon. Säilöntäprosessin valinta riippuu käsiteltävästä materiaalista, halutusta säilyvyysajasta ja lopputuotteen käyttötarkoituksesta.