räjähdyksiä

Räjähdys on nopeasti tapahtuva energian vapautuminen, jonka seurauksena syntyy voimakas paine-isku, korkea lämpötilan nousu ja tilavuuden äkillinen laajeneminen. Vapautuva energia voi aiheuttaa rakennusten vaurioita, tulipaloja sekä sirpaleiden aiheuttamaa vahinkoa ympäristössä.

Räjähdyksiä voidaan luokitella yleisesti kemiallisiksi räjähdykiksi sekä kaasujen tai pölyjen aiheuttamaksi räjähdykseksi. Kemialliset räjähdykset syntyvät nopeasta kemiallisesta reaktiosta, jossa vapautuu suuria määriä energiaa. Pölyräjähdykset syntyvät pölyhiukkasten ja ilman muodostavasta seoksesta, kun se syttyy tai räjähtää, ja ne voivat levitä laajasti erityisesti kj teollisuusympäristöissä. Kaasuräjähdykset tapahtuvat, kun helposti syttyvä kaasu-ilmaseos syttyy ja laajenee.

Räjähdyksen mekanismi vaihtelee tyypin mukaan, mutta yhteistä on nopea energiavapautuminen. Vapautuva energia muuttaa nopeasti tilavuuden ja synnyttää paineaallon sekä erittäin korkean lämpötilan. Tämän seurauksena syntyy voimakas paineisku, joka etenee ympäristöön, voi vaurioittaa rakenteita, irrottaa kappaleita ja aiheuttaa tulipalon.

Vaikutukset riippuvat räjähdyksen luonteesta ja ympäristöstä. Yleisimmät seuraukset ovat voimakas paineiskun vaatimat rakennusvauriot, sirpaleiden aiheuttamat vammat, tulipalot sekä mahdollinen lämpövauriö. Taustatekijöinä käytetään mittauksia kuten overpressure (paineen ylityssuhde) ja energian kuvaamista TNT-ekvivalentilla.

Ennaltaehkäisy ja turvallisuus perustuvat riskinarvioon, oikeisiin säilytys- ja työmenettelyihin sekä suojauksiin. Pölyä, kaasua ja muita räjähdysriskejä sisältäviä prosesseja hallitaan erityisillä teknisillä ratkaisuilla, ilmanvaihdolla, suojarakenteilla sekä etäisyyksillä vaarallisiin lähteisiin. Kansainväliset standardit ohjaavat suunnittelua, koulutusta ja ylläpitoa.

Esimerkkeinä suurista ei-nukleaarisista räjähdyksistä ovat Halifaxin sataman räjähdys vuonna 1917 sekä useat teollisuusonnettomuudet, joissa pölyräjähdykset ovat olleet merkittävä tekijä. Nykyaikaisessa teollisuudessa räjähdysriskien vakavuus on keskeinen osa turvallisuusnäkökohtia ja riskienhallintaa.