ruumiinonteloon

Ruumiinontelo on kehon sisäinen tila, joka sisältää suurimman osan sisäelimistä ja antaa niille tilan sekä suojan. Ontelot muodostuvat side- ja epiteelikerroksista sekä seroosakalvoista, jotka erittävät kevyttä nestettä kitkan vähentämiseksi.

Anatomisesti ruumiinonteloita voidaan muka jakaa dorsaliseen (selkäpuoleiseen) onteloon ja ventraaliseen (etusuun ja vatsanpuoleiseen) onteloon. Dorsaalinen ontelo koostuu kallonontelosta sekä selkäytimen ympäröivästä selkäydinkanavasta. Ventraalinen ontelo jakautuu rintaonteloon sekä vatsa- ja lantioonteloon, joita erottaa pallea. Rintaonteloan elimistöihin kuuluvat keuhkopussit (pleurat) sekä sydäntä ympäröivä perikardium; keuhkot sijaitsevat keuhkopussin sisällä. Vatsa- ja lantioonteloon kuuluvat ruoansulatus-, virtsa- ja lisääntymiselimet; näiden elinten ympärillä on peritonea, joka muodostaa vatsan sisäpuolella olevan seroosin tilan.

Toiminta on sekä rakenteellista että metaboolista: ruumiinonteloilla annetaan tilaa elimille liikkua ja asettua toistensa suhteen, ne mahdollistavat elimien suojaamisen ja liikkeet sekä ylläpitävät neste- ja seerumiv unleja. Seroosakalvot erittävät pieniä määriä nestettä, joka vähentää kitkaa elinten liikkuessa.

Kliinisesti ontelot voivat olla merkittäviä: pleurapintojen tulehduksessa (pleuriitti) tai virtaussa perikardiumia ympäröivässä tilassa voi ilmetä nesteen kertyminen tai paineen nousu; ascites tarkoittaa nesteen kertyvää vatsaonteloon; vikaonteloiden vauriot tai vuotuiset infektiot vaativat lääketieteellistä arviointia ja hoitoa. Ruumiinonteloiden rakenne ja toiminta ovat keskeisiä sekä perinnöllisessä että kehitysbiologisessa kontekstissa.