riskinarvioinnille

Riskinarviointi on systemaattinen prosessi, jonka tarkoituksena on tunnistaa, analysoida ja arvioida riskit sekä määritellä toimenpiteet niiden hallitsemiseksi. Suomessa riskinarviointi on keskeinen osa turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamista sekä lainsäädännön noudattamista.

Prosessi koostuu usein suunnittelusta, vaarojen tunnistamisesta, riskien analysoinnista ja arvioinnista sekä riskien hallintatoimenpiteiden määräämisestä. Tavoitteena on kuvata riskien todennäköisyys ja seuraus sekä asettaa prioriteetit, vastuuhenkilöt sekä mittarit ja aikataulut. Dokumentointi ja seuranta ovat olennaisia osia, jotta prosessi pysyy ajan tasalla ja vaikutukset voidaan mitata.

Menetelmät vaihtelevat laadullisista ja kvantitatiivisista. Tyypillisiä lähestymistapoja ovat tarkastelulistat, what-if - ja sädeanalyysit, FMEA, HAZOP sekä riskimatriisit. Kansainväliset standardit antavat kehykset riskien hallintaan; ISO 31000 tarjoaa periaatteet ja johtamisrakenteen, kun taas ISO 31010 käsittelee riskinarvioinnin tekniikoita.

Riskinarviointi tuottaa dokumentteja kuten riskirekisteri ja toimenpideohjelma. Sitä sovelletaan monilla alueilla, kuten työturvallisuudessa, ympäristövaikutusten arvioinnissa, IT-turvallisuudessa ja projektinhallinnassa. Tuloksia käytetään päätöksenteon, budjetoinnin ja säädösten noudattamisen tukena sekä organisaation oppimisen välineenä.

Haasteisiin kuuluvat subjektiivisuus, tiedon puute ja riskien jatkuva muuttuminen. Siksi riskinarvioinnin tulisi olla elävä prosessi, jossa säännöllinen tarkastelu, seuranta ja sidosryhmien osallistaminen ovat keskeisiä.