riskiherkkyyttä

Riskiherkkyys tarkoittaa yksilön tai organisaation taipumusta reagoida riskeihin — kuinka herkästi uhkat, epävarmuudet tai mahdolliset tappiot vaikuttavat päätöksentekoon. Termi kattaa sekä subjektiivisen riskintunnun että käyttäytymisen, joka vaihtelee tilanteen, kontekstin ja arvioijan mukaan.

Käytännössä riskiherkkyyttä tutkitaan taloustieteessä, psykologiassa, terveystieteissä ja turvallisuusjohtamisessa. Mittareina käytetään esimerkiksi valintatehtäviä (lotteryt, uhkapelit), itsearviointilomakkeita sekä fysiologisia reaktioita. Teoreettisia kehyksiä tarjoavat muun muassa odotetun hyödyn teoria ja prospect theory.

Riskiherkkyyteen vaikuttavat yksilölliset tekijät (persoonallisuus, kokemus, taloudellinen tilanne), hetkelliset tekijät (tunne, stressi, väsymys) ja kontekstuaaliset seikat (framing, informaation määrä). Ihmiset voivat olla riskinoton kannalta sekä konservatiivisempia että riskinhaluisempia eri elämänalueilla.

Tuntemus riskiherkkyydestä on tärkeää päätöksenteon suunnittelussa, viestinnässä ja politiikassa, sillä se auttaa arvioimaan, miten ihmiset reagoivat ohjeisiin, vakuutuksiin tai turvallisuustoimiin. Riskiherkkyyden monimuotoisuus korostaa tarvetta kontekstisidonnaiselle lähestymistavalle riskienhallinnassa.