rhyoliittiset

Rhyoliittiset viittaavat felsisiin vulkaanisiin kivilajeihin, joiden koostumus ja mineralogia vastaavat rhyoliittia. Ne syntyvät korkeakivi-, silika- ja alkalipitoisesta magmasta sekä usein rakeutuvat tai jäähtyvät nopeasti, jolloin syntyy kiilteistä kvartsia ja felsparia rikkaita rakeita. Rhyoliittinen magma on yleensä viskoosimpaa kuin maas, mikä edistää kuplien säilymistä ja aiheuttaa räjähtäviä purkauksia sekä lava- ja tuhkakerrostumia.

Mineraalikoostumus on tyypillisesti kvartsia ja alkali-feldsparia (ortoklaasia ja/tai sanidiinia), plagioklaasia sekä pieninä määrinä biotiittia, hornblendaa tai muista ferromyötin mineraaleista. Siivilöityminä SiO2-pitoisuus on korkea, yleensä noin 69–76 tilavuusprosenttia, ja magma on tyypillisesti runsaasti rikkivetyä ja alkaalista. Näin ollen rhyoliittiset kivilajit ovat vaaleita tai kellanpuahtavia sävyiltään ja niissä voi olla lasittuneita kerroksia vulkanisten virtakerrosten yhteydessä.

Tekstuurilta rhyoliittiset kivilajit ovat usein afanitisiä (kokoelmaa ammo-tilaa) tai porfyriittisiä, ja niihin voi kuulua obsidiaania tai pumiseja, kun magma jäähtyy nopeasti. Pyroklastiset alakohdat sisältävät rhyolittista tuhkakiveä, ignimbriittejä ja kerrostumia.

Synty ympäristöt ovat yleisesti subduktiovyöhykset ja kerroksellisen kivilajin kehitys kontinentaalisen kuoren alueilla sekä intraplaattitekniset ryhmittymät. Rhyoliittiset kivilajit ovat tärkeitä geologian ja vulkanologian tutkimuksessa sekä niiden esiintyminen voi kertoa korkeasti viskoosin magman purkauksista ja geotermisestä kehityksestä.