retinopatiassa

Retinopatia on verkkokalvon verisuonitoimintaan liittyvä sairausryhmä, jossa verkkokalvon pien- ja suurvaltimot vaurioituvat. Tämän seurauksena voi syntyä makulaarinen ödeema, verenvuotoja ja näön hämärtymistä tai jopa näönmenetystä. Taustalla ovat usein pitkäaikaiset metaboliahäiriöt, erityisesti diabetes ja krooninen kohonnut verenpaine, mutta syy voi toisinaan olla tuntematon.

Yleisimmät muodot ovat diabeettinen retinopatia, hypertensiivinen retinopatia sekä retinopatia prematuurien (ROP) komplikaatiot. Diabeettinen retinopatia kehittyy diabeteksen pitkäaikaisen vaikutuksen seurauksena ja saattaa edetä ei-proliferatiivisesta vaiheesta proliferatiiviseen, jolloin uusverisuonitus altistaa verenvuodoille ja makulaaristen muutosten riskille. Hypertensiivinen retinopatia johtuu verenpaineen pitkäaikaisesta vaikutuksesta verkkokalvoon. ROP esiintyy pääasiassa ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla ja voi johtaa vakaviin näköongelmiin.

Diagnosointi tehdään silmälääkärin tutkimuksessa: oftalmoskopia ja funduskuvaus, ja lisätutkimuksena käytetään fluoresenssangiografia sekä optinen koherenssitomografia (OCT).

Hoito riippuu taudin muodosta; yleisiä toimenpiteitä ovat veren sokerin ja verenpaineen hallinta sekä makulaarisen ödeeman hoito anti-VEGF-injektioilla, laserhoito ja tarvittaessa vitrektomia vaikeissa tapauksissa.

Ennuste vaihtelee; varhainen hoito hidastaa etenemistä ja voi säilyttää näkökyvyn. Säännölliset silmätarkastukset, erityisesti diabeetikoille, ovat keskeisiä ennaltaehkäisykeinoja.