renormalisoinnin
Renormalisoinnin on käsite, joka esiintyy pääasiassa teoreettisessa fysiikassa, erityisesti kvanttiteoriassa ja kvanttikenttäteoriassa. Se viittaa prosessiin, jossa poistetaan teoreettisten mallien infinitesimejä (äärettömiä) termejä, jotka syntyvät laskelmissa. Nämä infinitesimitilanteet johtuvat usein siitä, että kvanttiteoriat yhdistävät kvanttifysiikan ja suuren nopeuden tai pienen mittakaavan ilmiöt, kuten hiukkasten vuorovaikutukset.
Renormalisoinnin tarve syntyy, koska perusfysiikan yhtälöt, kuten Diracin tai Schrödingerin yhtälöt, eivät yksinään pysty selittämään todellisia
Prosessi aloitetaan valitsemalla *renormalisointipiste*, joka on tietty energiataso tai mittakaava, jossa vakiot määritetään kokeellisesti. Sen jälkeen
Renormalisoinnin merkitys korostuu erityisesti kvanttikenttäteoriassa, jossa se mahdollistaa konsistenttien ja ennustavien mallien kehittämisen, kuten sähköheikkovuorovaikutuksen (electroweak