rasvavarastoa

Rasvavarasto tarkoittaa kehon rasvakudosta ja siihen varastoitunutta energiaa. Rasvavaraston päätehtävä on toimia energianlähteenä tulevien kaloritarpeiden täyttämisessä sekä tarjota eristävää lämmöneristystä ja suojaa. Lisäksi rasvavarastot ovat tärkeä osa kehon aineenvaihdunnan säätelyä, ja niillä on endokriininen funktio. Suurin osa ihmiskehon rasvasta sijaitsee valkoisessa rasvakudoksessa, mutta pienempiä määriä löytyy myös ruskeasta rasvakudoksesta.

Valkea rasvakudos varastoi energiaa triglyserideinä ja sijaitsee sekä subkutaari- että viskeraalisesti. Subkutaarinen rasva sijaitsee ihon alla ja toimii lämmöneristeenä sekä energiavarastona; viskeraalinen rasva ympäröi sisäelimiä ja liittyy suurempiin terveysriskeihin. Ruskeaa rasvakudosta on vähemmän aikuisilla; sitä löytyy esimerkiksi niska- ja ylävartalon alueilta, ja beigeiksi kutsutut rasvasolut voivat muodostua valkoisesta rasvakudoksesta tietyillä ärsykkeillä ja niillä voi olla BAT-tyyppistä lämpötuotantoa.

Rasvakudoksen energiavaraston ylläpito tapahtuu lipogeneesin kautta: ylimääräiset sokerit ja rasvahapot muun­tu­vat triglyserideiksi ja varastoidaan rasvasoluihin. Energiankulutuksen kasvaessa lipolyysi vapauttaa triglyseridejä vapaisiin rasvahappoihin ja glyseroliin, joita verenkierto toimittaa energiaksi. Säätelevät hormonit kuten insuliini edistävät varastointia, kun taas katekolamiinit ja glukokortikoidit voivat lisätä lipolyysiä.

Rasvavarasto toimii endokriinisena elimenä: adipokineiksi kutsutut signaalimolekyylit, kuten leptiini ja adiponektiini, vaikuttavat ruokahaluun, energiankulutukseen ja insuliiniherkkyyteen. Suuri viskeraalinen rasva liittyy lisääntyneeseen metaboliseen riskiin, kuten insuliiniresistenssiin ja sydän- ja verisuonitauteihin. Rasvakudoksen laatu ja määrä voivat muuttua yksilöllisesti ravinnon, liikunnan ja geneettisen taustan mukaan; liiallinen viskeraalinen rasva sekä krooninen tulehdus voivat edistää aineenvaihdunnan häiriöitä.