rakennetermeissä

Rakennetermeissä on termien ja ilmauksien kokonaisuus, joka liittyy rakennetun ympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Siihen kuuluvat arkkitehtuurin, rakennesuunnittelun, LVI-tekniikan, rakennusfysikaalisten ilmiöiden sekä rakennusmateriaalien ja -menetelmien termit. Kielenä rakennetermeissä on tekninen ja tarkka, ja terminologian nisäys vaikuttaa turvallisuuteen, laatuun sekä sopimusten ja lausuntojen selkeyteen.

Käytännössä rakennetermejä käytetään muun muassa piirustuksissa, rakennuslupapäätöksissä, urakkailmoiteluissa, hankintasopimuksissa sekä käyttö- ja huolto-ohjeissa. Termien tuntemus helpottaa vuorovaikutusta eri alojen ammattilaisten välillä, kuten arkkitehtien, rakennesuunnittelijoiden, rakennusurakoitsijoiden sekä kiinteistöalan huoltohenkilöstön kesken. Kansainväliset ja suomalaiset standardit, kuten SFS- ja EN-standardeihin perustuvat suositukset, ohjaavat sekä sanastoa että käytäntöjä, ja ne auttavat säilyttämään yhdenmukaisuuden koko projektin elinkaaren ajan.

Tyypillisiä rakennetermejä ovat kantava rakenne, alapohja, yläpohja, ulkoseinät ja sisäseinät, vesieristys, lämpöeristys, julkisivut sekä ikkunat ja ovet. Muita yleisiä alueita ovat LVI-tekniikka (lämmitys, ilmanvaihto ja vesihuolto), sähköasennukset sekä rakennusmateriaalit kuten betoni, teräs ja puu. Rakennetermeihin perehtyminen auttaa ymmärtämään suunnitelmia, tarkastusraportteja ja työmaan käytäntöjä.