rajankäynti

Rajankäynti on suomenkielinen termi, joka viittaa kansallisen rajan ylittämiseen. Se kattaa sekä ihmisten, ajoneuvojen että tavaroiden liikkeen rajan yli sekä siihen liittyvät käytännöt ja politiikat. Termiä käytetään erityisesti akateemisessa ja poliittisessa keskustelussa; arkipäiväisessä kielessä yleisempi vastine on rajanylitys.

Etymologia ja merkitys: Rajankäynti muodostuu sanoista raja ja käynti, ja se kuvaa rajanylityksen toimijuutta ja vuorovaikutusta. Käytännössä siihen sisältyvät passivalvonta, tullimuodollisuudet sekä oleskeluun ja liikenteeseen liittyvät säännöt. Se kattaa sekä lyhyet matkat että laajemman kansainvälisen liikkuvuuden kontekstit.

Lainsäädäntö ja hallinto: EU:n ja Schengenin järjestelmät vaikuttavat rajankäyntiin. Ulkorajoilla on valvonta; sisärajat ovat pääsääntöisesti avoimia EU-kansalaisten ja pitkäaikaisen oleskelun osalta. Suomessa rajankäyntiä hallinnoivat Rajavartiolaitos ja Tulli, ja rajanylitys tapahtuu useissa maantie-, raideliikenne-, meriliikenne- ja lentoreiteissä.

Käytännön merkitys ja kehitys: Rajankäynti on keskeinen osa turvallisuutta, taloutta ja kansainvälistä liikkuvuutta. Schengen-sopimuksen myötä sisärajat on voitu purkaa, mutta ulkorajoilla sääntely ja valvonta ovat edelleen keskeisiä. Itärajan kaltaiset ulkoportit merkitsevät usein erityisiä haasteita ja mahdollisuuksia liiketoiminnan sekä ihmisten liikkumisen kannalta.

Lisätietoja: rajanylitys, Rajavartiolaitos, Schengen.