radiolääketieteessä

Radiolääketieteessä, tunnettu myös nimellä ydinlääketiede, on lääketieteen erikoisala, joka hyödyntää radioaktiivisia aineita, eli radionuklideja, sairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Se perustuu siihen, että radioaktiiviset isotoopit, jotka on merkitty tiettyihin biologisiin molekyyleihin, kulkeutuvat kehon läpi ja kerääntyvät tiettyihin elimiin tai kudoksiin. Nämä radionuklidit lähettävät säteilyä, joka voidaan havaita erityisillä kuvantamislaitteilla, kuten gamman kameroilla tai PET-skannereilla.

Diagnostisessa radiolääketieteessä potilaalle annetaan pieni määrä radioaktiivista ainetta, joka voi olla suonensisäisesti injektoituna, suun kautta otettuna tai hengitettynä. Radionuklidin jakautuminen elimistössä heijastaa kudosten toimintaa ja aineenvaihduntaa. Esimerkiksi luustokuvauksessa käytettävä radionuklidi kerääntyy aktiivisesti uusiutuviin luukudoksiin, mikä auttaa havaitsemaan murtumia tai syöpäkasvaimia. Sydämen toiminnan arvioinnissa voidaan seurata verenkiertoa ja sydänlihaksen hapensaantia.

Terapeuttisessa radiolääketieteessä käytetään suurempia määriä radionuklideja, joiden säteily on tarkoitettu tuhoamaan syöpäsoluja tai lievittämään kivuliaita tiloja. Esimerkiksi radioaktiivista jodia käytetään kilpirauhassyövän hoidossa, koska kilpirauhanen kerää luonnostaan jodia. Myös tietyissä luustokivun hoidoissa voidaan hyödyntää radionuklidien säteilyä. Radiologit ja radiologiateknikot ovat erikoistuneet näiden tekniikoiden käyttöön ja tulkintaan.