päätösteorian

Päätösteoria on tieteenala, joka tutkii päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa sekä tapoja valita toimintoja. Se jaottelee tutkimuksensa normatiiviseen, kuvailevaan ja neuvovaan suuntaan: normatiivinen kertoo, miten päätökset tulisi tehdä rationaalisesti; kuvaileva kartoittaa, miten ihmiset todellisuudessa tekevät päätöksiä; neuvova antaa käytännön keinoja päätösten parantamiseen.

Keskeisiä malleja ovat odotusarvopohjainen päätöksenteko (odotusarvon kautta maksimoiva utiliteettiteoria), Bayesin päätösteoria ja siihen liittyvä utiliteettifunktio sekä Savage-aksiomit, jotka liittävät todennäköisyydet arvoihin. Nämä mallit ottavat huomioon riskin, preferenssit ja epävarmuuden, ja niitä käytetään sekä taloustieteessä että tilastotieteessä.

Kriittisiä laajennuksia ovat prospektiteoria, joka kuvastaa ihmisen taipumusta muuttaa arvoja ja suhtautua riskialttiiseen tilanteisiin epälineaarisella tavalla, sekä rajoitettu rationaalisuus ja heuristiikat. Epävarmuuden käsittelyssä esiintyy malleja kuten epävarmuuden kartoitus ja robust decision, jotka torjuvat herkkiä oletuksia.

Päätösteoria käyttää menetelmiä kuten päätöskulkuja (decision trees), utiliteettifunktioita, todennäköisyyslaskentaa ja Bayesin verkkoja. Statistinen päätösteoria tutkii riskien ja menetysten funktioita sekä optimaalisten päätösten ominaisuuksia minimax- tai Bayes-tyyppisillä kriteereillä.

Sovellukset ulottuvat taloustieteestä ja tilastotieteestä tekoälyyn, logistiikkaan, lääketieteelliseen päätöksentekoon sekä politiikkaan ja hallintoon. Päätösteorian periaatteet auttavat ymmärtämään ja ohjaamaan päätöksiä tilanteissa joissa tieto on rajallista tai epävarmuutta esiintyy.