pyörtymyksiä

Pyörtyminen, lääketieteelliseltä nimeltään synkooppi, on äkillinen, ohimenevä tajunnanmenetys, joka johtuu aivojen tilapäisestä verenkierron vähenemisestä. Tajunnan palautuminen on yleensä nopeasti tapahtuvaa, ja muistikuvat pyörtymisestä voivat olla hataria.

Yleisimmät syyt ovat vasovagaalinen synkooppi, jossa verenpaine laskee ja aivovirta vähenee lyhyeksi ajaksi. Muita syitä ovat ortostattinen hypotensio (pystyasennon aiheuttama verenpaineen lasku), sydämen rytmihäiriöt tai rakenteelliset sydänsairaudet sekä neste- tai elektrolyyttihäiriöt. Vähemmälle jäävät aivoveritulpat sekä harvinaisemmat migreeniin tai hengitys- ja aivorungon sairauksiin liittyvät pyörtymiset.

Usein pyörtymisen ennakoi prodrome: huimaus, näön sumuuntuminen, kalpeus, hikoilu, pahoinvointi ja yleinen heikotus. Tajunnanmenetyksen aikana on syytä hakeutua turvalliseen asentoon ja laittaa henkilö makuulle sekä nostaa jalat hieman ylös verenkierron tukemiseksi. Toipuminen on yleensä nopeaa.

Diagnostinen arvio perustuu potilaan ja havainnoitsijoiden kertomukseen sekä peruslöydöksiin: elektrokardiogrammi (EKG), ortostaattinen verenpaineen mittaus, verensokeri sekä laboratoriotutkimukset neste- ja elektrolyyttitasojen selvittämiseksi. Harvinaisissa tapauksissa voidaan tarvita lisätutkimuksia, kuten sydämen rakenteen tai aivojen elektrofysiologian tutkimuksia.

Hoito ja ehkäisy riippuvat syystä. Vasovagaalisen synkoopin ehkäisyyn kuuluu nesteytys, riittävä suola- ja fluiditasapaino sekä fyysiset harjoitukset ja fyysiset vastuspainomenetelmät (esim. jalkojen ristiinliittäminen ja käsien puristus). Sydänperäisiin syihin liittyvät pyörtymiset hoidetaan kardiologin ohjeiden mukaan. Useimmiten pyörtyminen on hyväennusteinen, mutta toistuva tai epäily sydänperäisestä syystä vaatii terveydenhuollon seurantaa. Hätätilanteessa on hakeuduttava päivystykseen, jos pyörtyminen ei palaudu nopeasti, siihen liittyy rintakipua, hengenahdistusta, kouristuksia tai vammoja.

---