puuvillan

Puuvilla on luonnonkuitu, jota saadaan puuvillakasvien (Gossypium) hedelmien siemenkylkien ympärille kehittyvistä kuitukerroksista. Kuitu on pehmeä, vahva ja helposti kehrättävä, ja sitä käytetään pääasiassa tekstiiliteollisuudessa. Viljellyimmät puuvillalajit ovat Gossypium hirsutum (upland cotton) ja Gossypium barbadense (Egyptian cotton), joiden kuidun pituudet ja ominaisuudet vaihtelevat.

Kasvatus ja tuotanto: Puuvillanviljely vaatii lämpimän ilmaston, pitkän kasvukauden ja runsasta vettä sekä sopivaa maaperää. Maailman suurimmat tuottajamaat ovat Kiina, Intia, Yhdysvallat, Pakistan, Brasilia ja Uzbekistan. Viljelyn jälkeen kuidut erotetaan siemenistä; prosessia kutsutaan ginningiksi, ja siitä saadaan puuvillalankaa sekä kuitua käytettäväksi tekstiileissä. Puuvillan tuotanto on ollut keskeinen tekijä teollistumisessa ja globaalissa kaupassa.

Ominaisuudet ja käyttökohteet: Puuvillakuitu on kosteudenimukykyinen, hengittävä ja miellyttävä ihoa vasten. Se sopii sekä yksittäisiksi kuitulangoiksi että sekoitteisiin muiden kuitujen kanssa. Yleisimmät käyttökohteet ovat vaatteet, liinavaatteet, pyyhkeet ja kodintekstiilit.

Ympäristö ja kestävyys: Puuvillan viljely on veden ja kemikaalien kulutukseltaan keskeinen tekijä sen ympäristövaikutuksissa. Tavoitteena on vähentää vedenkulutusta, torjunta-aineiden käyttöä sekä parantaa maaperän terveyttä. Kestävyysaloitteet kuten Organic cotton sekä Better Cotton Initiative (BCI) pyrkivät parantamaan tuotannon eettisyyttä ja ympäristövaikutuksia.

Historia ja merkitys: Puuvilla on ollut keskeinen raaka-aine maailmanlaajuisessa tekstiiliteollisuudessa jo vuosisatojen ajan. 1700–1800-luvuilla koneellistuminen ja puuvillan ginnyin käyttöönoton myötä tuotanto tehostui ja muokkasi talouksia sekä kauppaverkkoja.