pullonkaulasta

Pullonkaula on ilmiö prosessissa, jossa yksi vaihe tai resurssi määrittää koko järjestelmän suorituskyvyn. Se on piste, jossa kapasiteetti on pienin suhteessa muuhun työnkulkuun, minkä vuoksi suurempi osa prosessista pysähtyy tai viivästyy.

Pullonkaula syntyy, kun jokin vaihe on merkittävästi hitaampi kuin muut ja koko prosessin läpäisyä rajoittaa. Tämä voi johtua koneen hitaudesta, henkilöstöresurssien puutteesta, vaihteluista työmäärässä tai epäoptimaalisesta työnjaosta. Myös tilapäiset vaihtelut, varastoinnin rajoitukset sekä resurssien epäyhtenäinen käyttö voivat synnyttää pullonkaulan.

Vaikutukset ilmenevät usein pidempänä läpimenoaikana, kasvaneina varastojaksoina sekä tavoiteaikojen rikkomisena. Tehtaassa tai palveluprosessissa pullonkaula voi aiheuttaa sujuvan työn virtauksen pysähtymisen ja tuottavuuden laskun. Järjestelmän kokonaisvaikutus määräytyy pullonkaulan kapasiteetin mukaan, vaikka muut vaiheet olisivat tehokkaita.

Tunnistaminen tapahtuu usein arvovirtausvaiheen kartoituksessa sekä mittausten avulla, kuten kunkin vaiheen läpimenoaikojen ja kuormituksen vertailemisessa. Taktiajan ja sykliajan analysointi sekä kapasiteetin vertailu voivat paljastaa pullonkaulan. Myös queuing-theoryyn perustuvat lähestymistavat ja simulointi auttavat löytämään kriittiset kohdat.

Parannuskeinot kohdistuvat pullonkaulan kapasiteetin lisäämiseen tai kuormituksen tasaukseen. Mahdollisia toimia ovat kapasiteetin laajentaminen, lisäresurssit tai vuorojen järjestäminen, työnvaiheiden uudelleenjaotus, prosessin yksinkertaistaminen sekä pullonkaulan erillinen varastointi. Käytännössä voi olla hyödyllistä parantaa ennustettavuutta, vähentää vaihtelua ja optimoida työvaiheiden järjestys.

Esimerkkejä ovat valmistuslinjat, joissa maalaus- tai koestusvaihe muodostaa hitain lenkki, sekä palveluprosessit, kuten terveydenhuollon tai asiakaspalvelun jaksojen välillä ilmenevä viive. Myös tietoverkoissa ja datankäsittelyssä rajallinen kaistanleveys voi toimia pullonkaulana.