prostaglandiinanalogeja

Prostaglandiinanalogeja ovat synteettisiä tai luonnollisten prostaglandiineja muistuttavia yhdisteitä, jotka sitoutuvat samanlaisiin reseptoreihin ja voivat jäljitellä prostaglandiineista aiheutuvia vaikutuksia elimistössä. Ne eroavat luonnollisista prostaglandiineista usein vakaudeltaan ja aktiivisuudeltaan, mikä mahdollistaa niiden käytön erilaisissa terapeuttisissa konteksteissa.

Käyttöalueet ja esimerkit

Silmälääketiede: PGF2α-analogeja, kuten latanoprost, travoprost ja bimatoprost, käytetään glaukooman hoitoon alentamaan intraokulaarista painetta sekä joissain tapauksissa hoitamaan kerrostuneita repeämiä ja lisätä silmäkuoren kosteutta.

Gynekologia ja obstetriikka: PGE2-analogi dinoprostone sekä PGE1-analogi misoprostol käytetään kohdunkaulan pehmentämiseen ja synnytyksen indikaatioon sekä aborttien mahdollistamiseen. Misoprostolia käytetään myös NSAID-ulujen ennaltaehkäisyyn, joissa suojatutoimenpiteet voivat olla tarpeen.

Erektiontasaus: alprostadil (PGE1) voidaan antaa injektiona tai ureettisesti erektiohäiriöiden hoidossa.

Neonatologia: alprostadil ylläpitää ductus arteriosusta auki joillakin vastasyntyneillä synnynnäisissä sydänvioissa ennen kirurgista hoitoa.

Pulmonaarinen verenpaine: PGI2-analogeja kuten epoprostenol, iloprost, treprostinil ja beraprost käytetään pulmonaarisen verenpaineen hoidossa verisuonivastuksen vähentämiseksi ja hapen kulun parantamiseksi.

Turvallisuus ja haittavaikutukset: yleisiä haittoja ovat hypotensio, päänsärky, flushing, pahoinvointi tai vatsavaivat sekä joissakin tapauksissa kohdun supistumisten mahdollisuus (erityisesti raskauden aikana). Käyttökohtaiset riskit riippuvat analyyysistä ja annostuksesta.