precipitoitunut

Preciptitoitunut on suomenkielinen adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan tilaa, jossa kiinteä saostuma on muodostunut liuoksesta. Tämä tarkoittaa, että liuoksen sisältämä aine on ylittänyt liukoisuusrajan ja erottunut liuokseen kiinteänä faasina, usein näkyvänä sakka- tai kiteisenä aineena.

Saostuminen syntyy, kun liuokseen lisätyt ionit tai molekyylit ylittävät liukoisuusrajan. Prosessi jakautuu nukleaatioon eli pienien kiinteiden ydinpaikkojen muodostumiseen ja kasvuun, jossa näiden ytimeen liittyy lisäpartikkeleita. Nukleaatio voi olla homogeeninen (ilman vierasta pintaa) tai heterogeeninen (kasvu kiinteän pinnan avulla). Suurempi supersaturaation aste nopeuttaa saostumista.

Tekijöihin kuuluvat liuoksen konsentraatio, lämpötila, pH, ionisäröinti ja kompleksoituminen. Yleisesti ottaen korkea konsentraatio ja oikea lämpötila voivat edistää saostumista eri järjestelmissä, kun taas muuttamalla olosuhteita voidaan saostuma myös liuottaa uudelleen.

Esimerkkejä saostumisesta ovat hopea-kloridin (AgCl) muodostuminen, kun Ag+ ja Cl- yhdistyvät, sekä kalsiumkarbonaatin (CaCO3) ja rautahydroksidin (Fe(OH)3) muodostuminen erilaisten liukoisuuden olosuhteiden vallitessa. Saostuneet kiinteät voivat olla tärkeä osa vedenpehmentäntiä, analyysiä, metallien teollista erotusta sekä laboratorioreaktioiden loppuvaiheita.

Käytännössä precipitoituneet näytteet erotellaan suodattamalla, kuivataan ja painotetaan tai analysoidaan rakenteellisesti ja kemiallisesti esimerkiksi XRD:n, mikroskopian tai kemiallisten menetelmien avulla. Liukoisuusarvot (Ksp) ja olosuhteiden hallinta ovat keskeisiä työkaluja saostumisen ymmärtämisessä.