polyploidistuminen

Polyploidistuminen, tai monikertaisuus, viittaa kasvien tai eläinten solujen sisältävän useamman kuin kaksi kromosomikokonaisuutta (n). Tila syntyy, kun soluissa on kaksi tai useampia kromosomikokonaisuuksia (2n, 3n, 4n jne.), kun taas diploidissa tilassa on vain kaksi kromosomikokonaisuutta (2n). Polyploidistuminen on luonnollinen ilmiö, joka esiintyy monilla kasvilajeilla ja joillakin eläinlajeilla, kuten sammakkoeläimillä ja kalalajeilla.

Polyploidistuminen voi tapahtua eri tavoin. Yksi yleisimmistä mekanismeista on **autopolyploidistuminen**, jossa sama laji tuottaa soluja, joissa on lisääntynyt kromosomimäärä. Toinen mekanismi on **allopolyploidistuminen**, jossa kaksi eri lajia risteytyvät, ja niiden kromosomit yhdistyvät uudelleen, jolloin syntyy uusi polyploidi laji. Esimerkiksi ruis ja vehnä ovat syntyneet allopolyploidistumisen tuloksena.

Polyploidistuminen voi vaikuttaa kasvien ja eläinten morfologiaan, kasvutapaan ja ekologiseen sopeutumiseen. Polyploidiset kasvit voivat olla suurempia, kestävämpiä kylmälle tai kuivuudelle ja niillä voi olla parempi kilpailukyky. Joillakin polyploidisilla lajeilla on myös lisääntymisesteitä diploidien kanssa, mikä auttaa ylläpitämään niiden ominaisuuksia.

Polyploidistuminen on myös tärkeä tekijä kasvien kehityksessä ja lajien syntymisessä. Se on luonnonvaraisen kasvien ja viljelykasvien parissa käytetty menetelmä uusien lajikkeiden kehittämisessä. Polyploidisia lajikkeita käytetään esimerkiksi puutarhassa ja maataloudessa, koska ne voivat olla tuottavampia ja kestävämpiä. Polyploidistuminen on kuitenkin harvinainen eläimillä, ja se on yleensä haitallista niiden lisääntymiskykyyn.