poikkeustapaus

Poikkeustapaus tarkoittaa tilannetta, joka poikkeaa normaalista toiminnasta ja vaatii erityisiä, tavanomaisia menettelyjä poikkeavia toimia. Tällainen tapaus on yleensä tilapäinen ja syntyy odottamattomista tai äärimmäisistä olosuhteista, kuten luonnonkatastrofeista, suurista onnettomuuksista, kansanterveysuhkista tai vakavista toimitusketjun häiriöistä. Poikkeustapaus voidaan tunnistaa sekä lakisääteisissä että hallinnollisissa yhteyksissä, ja sen tarkoituksena on turvata toiminnan jatkuvuus ja yleinen turvallisuus.

Sana muodostuu sanoista poikkeus (poikkeama normaalista) ja tapaus (tapaus). Käyttö on yleistä viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen kriisijohtamisen sekä hätävalmistelujen yhteydessä. Poikkeustapauksen määrittely ja sen käytännön vaikutukset voivat vaihdella oikeudellisen järjestelmän, toimialan ja tilanteen mukaan. Usein poikkeustapauksen soveltaminen oikeuttaa nopeammat päätökset, poikkeukselliset menettelyt tai tilapäiset poikkeusjärjestelyt sekä aikarajat ja valtuudet.

Toiminnan palautuminen normaaliksi tapahtuu, kun poikkeustapaus on ratkaistu tai tilanne palautuu vakaammaksi. Ennen ja jälkeen poikkeustapauksen toteutusta suoritetaan riskienarviointi, sidosryhmien tiedottaminen ja jälkihoito sekä oppiminen, jotta tulevia tilapäisiä poikkeamia voidaan hallita paremmin.

Termiä käytetään yleisesti vaihtelevasti riippuen oikeudellisesta kontekstista; siihen liittyvät ilmaisut, kuten poikkeustila tai hätätila, kuvaavat usein laajempia tai pysyvämpiä tilanmuutoksia. Muita liittyviä termejä ovat poikkeustila, hätätila, kriisitilanne ja riskienhallinta.