plasmaproteiinien

Plasmaproteiinit ovat veriplasmassa esiintyviä proteiineja, joihin kuuluvat albumiini, globuliinit, fibrinogeeni sekä pienempiä määriaineita kuten kuljetus- ja säätelyproteiineja. Suurin osa plasmaproteiineista syntetisoidaan maksassa, mutta immunoglobuliinit muodostuvat plasmassa B-lymfosyyttien erittämänä.

Funktiot ovat moninaiset. Albumiini ylläpitää veren kolloidista osmoottista painetta ja toimii kuljetusproteiinin tavoin monien lipiidien, hormonien sekä muiden aineiden kuljettajana. Globuliineihin kuuluu useita ryhmiä, jotka osallistuvat sekä kuljetukseen että entsyymitoimintaan. Immunoglobuliinit (gamma-globuliinit) ovat keskeisiä immuunipuolustuksessa. Fibrinogeeni on välttämätön hyytymisessä, ja verenkiertoon kuuluvat vielä monet pienemmät proteiinit, jotka toimivat inhibiittoreina, kuljettajina tai akuutin faasin proteiineina tulehduksen aikana.

Luokittelu voidaan esittää pääpiirteittäin kolmessa ryhmässä: albumiini; globuliinit (alfaglobuliinit, betaglobuliinit ja gamma-globuliinit); ja fibrinogeeni. Gamma-globuliinit koostuvat suurimmaksi osaksi immunoglobuliineista. Akuutin faasin proteiinit voivat nousta tulehduksen yhteydessä, kun taas jotkut proteiinit voivat vähentyä erilaisten sairauksien vaikutuksesta.

Kliininen merkitys. Plasmaproteiinien määrä ja fraktiot määritetään usein kokonaisproteiinipitoisuudella sekä albumiini- ja globuliinifraktioilla sekä elektroforeettisella analyysillä, jolloin voidaan arvioida A/G-suhde. Muutokset viittaavat muun muassa maksan vajaatoimintaan, nefroottiseen oireyhtymään, aliravitsemukseen, inflammaatioon, autoimmuunisairauksiin tai immuunivajeeseen. Kokonaisuudessaan plasmaproteiinit ovat keskeisiä sekä fysiologisessa tasapainossa että sairauksien diagnosoinnissa ja seurannassa.