plasmapitoisuuden
Plasmapitoisuus kuvaa aineen konsentraatiota veriplasmassa. Se voi referoida kokonaispitoisuutta, joka sisältää sekä vapaana olevia että proteiineihin sitoutuneita fraktioita, tai harvemmin vapaan aineen pitoisuutta (lääkeaineissa tämä vapaa fraktio on usein pharmacologisesti aktiivinen). Yleisimmät yksiköt ovat nanogrammit per millilitra (ng/mL), mikrogrammat per millilitra (µg/mL) tai mikromoolit per litra (µmol/L).
Mittaukseen käytetään verinäytettä, ja plasma saadaan voitelemalla näyte antiagglutinanttilla; verisolut erotetaan sentrifugoinnilla. Plasman ja veren seerumin
Käyttöalueet ja tulkinta ovat keskeisiä. Plasmapitoisuutta mitataan terapeuttisessa lääkekontrollissa (therapeutic drug monitoring, TDM) annostuksen optimoimiseksi ja
Sijoitettaessa plasmapitoisuuteen, on huomioitava tekijät, jotka voivat muuttaa arvoja: proteiinikytkentä, munuaisten ja maksan toiminta, lääkkeiden vuorovaikutukset,