pinnoitemateriaalit

Pinnoitemateriaalit ovat materiaaliryhmä, jolla päällystetään toisen kappaleen pinta. Niiden tarkoituksena on suojata pintaa sekä parantaa sen kesto- ja toimintakykyä. Pinnoitteet voivat vähentää kulutusta, parantaa korroosionkestävyyttä, alentaa kitkaa, antaa halutun ulkonäön tai luoda sähkö- tai lämpöominaisuuksia. Ne asettuvat erilaisten materiaalien, kuten metallien, muovien ja komposiittien, pinnoille.

Pinnoitemateriaalit voidaan jakaa suurin piirtein kolmeen pääryhmään: orgaaniset polymeeripohjaiset pinnoitteet (esim. epoksit, uretaanipinnoitteet, akryylit), epäorgaaniset ja keraamiset pinnoitteet (esim. oksidipohjaiset pinnoitteet) sekä metalliset pinnoitteet (esim. sinkki-, nikkeli- ja kromipinnoitteet). Lisäksi käytetään hybridi- ja komposiittipinnoitteita sekä monikerroksisia järjestelmiä. Tavanomaisia käyttötapoja ovat elektrolyyttinen galvaaninen pinnoitus, kemiallinen pinnoitus sekä fysikaaliset menetelmät kuten PVD ja CVD sekä terminen spray.

Käyttökohteita ovat auto- ja ilmailuteollisuus, rakennusteollisuus sekä elektroniikka- ja kuluttajalaitteet. Valintaan vaikuttavat alustan materiaali, pinnoitteen haluttu suorituskyky (kestävyys, korroosio, kulutuksenkesto, lämpötilan sietokyky), ympäristötekijät ja kustannukset. Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat kasvattavat painoarvoa vesiohjatuilla tai matalapäästöisillä pinnoitteilla sekä kierrätettävyydellä.

Pinnoitemateriaalit kehittyvät jatkuvasti, ja suuntauksia ovat ympäristöystävälliset ratkaisut sekä kestävyyteen ja toiminnallisuuteen panostavat järjestelmät, kuten nanoteknologian hyödyntäminen pinnoitteissa.