pigmenttisoluista

Pigmenttisoluista ovat erikoistuneita soluja, jotka tuottavat, varastoivat tai hallitsevat pigmenttejä. Niiden päätehtävänä on värin antaminen sekä kamuflaation, UV-suojan ja viestinnän tukeminen. Pigmenttisoluja esiintyy sekä selkärankaisilla että selkärangattomilla, ja niiden tarkka koostumus sekä toiminta vaihtelevat lajien mukaan.

Yleisimmät pigmenttisolu-tyypit ovat melanotsyytit, jotka tuottavat melaniinia ja vaikuttavat ihon, karvojen sekä silmien väriin sekä UV-suojaukseen. Toinen suuri ryhmä ovat chromatophoorit, joiden sisällä on erilaisia pigmenttejä: xantopaatit varastoivat karotenoideja, erytrophoorit (punaiset/oranssit pigmentit) ja iridophoorit muodostavat struktuuri- tai heijastusvärin. Näiden solujen järjestys ja pigmenttien määrä voivat muuttua lajin ja tilan mukaan, mikä mahdollistaa vaihtelun ja kamuflaation.

Kehitys ja toiminta: melanotsyytit kehittyvät neural crest -soluista ja migroivat ihoon. Melaniinin biosynteesi tapahtuu useiden entsyymien välityksellä, tärkeimpänä tyrosinase, ja melanosomien kuljetus keratinosyyteille muokkaa lopullista väriä. Chromatophoorit reagoivat hormonaalisiin ja hermostollisiin signaaleihin, jolloin pigmenttien sijainti ja näkyvyys voivat muuttua.

Ihmisen pigmenttisoluista: ihmisellä melanotsyytit sijaitsevat epidermiksessä basal-lajissa, ja melanosomet siirretään keratinosyyteille. Väri muodostuu pigmentin määrästä, jakautumisesta ja pigmenttien laadusta. UV-säteily lisää melaniinin tuotantoa, minkä vuoksi tummempi iho tarjoaa suuremman suojan.

Merkitys ja havainnot: pigmenttisoluilla on keskeinen rooli kamuflaatiossa, sosiaalisessa viestinnässä ja UV-suojauksessa. Tutkimusta tehdään esimerkiksi pigmenttien geneettisistä säätelyistä sekä siitä, miten pigmenttisolut vaikuttavat ihon väriin, iho- sairauksiin ja yksilön sopeutumiseen ympäristöön.