perussäädöissä

Perussäädöissä on kelpoisuus- ja oikeudenseurantatekstien ilmaisua, joka tarkoittaa “fundamentaalisista säännöksistä” johdettuja tai niihin perustuvia määräyksiä. Kyseessä on sanamuoto, jota käytetään, kun halutaan osoittaa, että jokin oikeus, velvoite tai sääntö palautuu korkeimpiin normihierarkian säädöksiin, yleensä perustuslakiin tai muihin peruslakiin. Päämääränä on korostaa, että asia on määritelty tai rajoitettu perussäädöksissä eikä tavallisessa lainsäädännössä tai hallinnollisissa säädöksissä.

Käytännössä perussäädöissä-ilmauksella viitataan siihen, että tietty normeja tulkitaan tai toteutetaan ottaen huomioon suurin osa oikeusnormien yläpuolella olevat perusperiaatteet. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi perusoikeuksien, valtiomuodon tai hallinnon ternaaristen rajoitusten soveltamista. Suomen oikeusjärjestyksessä perustuslaki muodostaa tällaisen korkeimman normin, ja siksi lausumassa “perussäädöissä” viitataan siihen, että aineisto noudattaa tai on selvitettävä näiden perusnormien puitteissa.

Käyttöyhteydet ovat tavallisia oikeudellisissa teksteissä, kuten lainsäädäntöselityksissä, hallituksen esityksissä, tuomioistuimen ratkaisuissa ja akateemisessa tarkastelussa. Se voi korostaa perustavanlaatuisten oikeuksien suojan, oikeushenkilöiden asemien tai valtasuhteiden käsittelyä perustuslakien asettamien rajojen mukaisesti.

Näkökohtia: termi on pääasiassa juridisessa kielessä, eikä sitä yleensä käytetä arkipäiväisessä puheessa. Liittyviä aiheita ovat perustuslaki, perusoikeudet, lainsäädäntö ja oikeusjärjestyksen hierarkia.