kelpoisuus

Kelpoisuus on suomenkielinen käsite, joka tarkoittaa kelvollisuutta tai soveltuvuutta. Se kuvaa, täyttyvätkö yksilön, organisaation tai asian määritellyt vaatimukset voidakseen osallistua toimintaan, saada etuus tai suorittaa oikeudellisesti merkittävä toimi. Kelpoisuus voi koskea sekä oikeudellista kapasiteettia että käytännön pätevyyttä.

Oikeudellinen ja poliittinen konteksti: Kelpoisuutta käytetään muun muassa siinä, kuka voi asettua ehdolle vaaleissa, kuka voi käyttää oikeuksiaan tai kuka voi toimia tietyssä sopimuksessa. Kelpoisuusvaatimukset määritellään sovellettavissa laeissa ja säännöksissä, ja niihin liittyy usein esteitä tai todistusvaatimuksia.

Työelämä ja julkiset hankinnat: Julkisissa hankinnoissa ja monissa työsuhteissa kelpoisuusvaatimukset tarkoittavat, että tarjoaja tai työntekijä täyttää vaaditut kriteerit, kuten taloudellisen vakaan tilan, oikeudellisen kelpoisuuden ja teknisen osaamisen. Arviointi koostuu usein todistuksista, tilinpäätöksistä, referensseistä ja rekisteritiedoista.

Ammatillinen kelpoisuus: Monilla aloilla on virallisia pätevyys- tai lisenssivaatimuksia; kelpoisuus todistetaan tutkintotodistuksilla, luvilla tai ammatillisilla rekistereillä.

Laatu ja käyttötarkoitus: Kelpoisuus liittyy myös tuotteiden ja palvelujen soveltuvuuteen käyttötarkoitukseen sekä turvallisuuteen ja standardien täyttymiseen. Siksi kelpoisuusarviointeja tehdään usein ennen tarjousten hyväksymistä tai toimittamisen aloittamista.