peruslannoituksessa

Peruslannoitus viittaa lannoitukseen, joka tehdään kasvuunlähtövaiheessa, tyypillisesti keväällä ennen kylvöä tai istutusta. Sen tavoitteena on varmistaa riittävä ravinnetaso maaperässä koko kasvukauden ajaksi, erityisesti kasvien ravinteiden tarpeen ollessa suurimmillaan niiden nuorina. Peruslannoituksessa käytettävät lannoitteet ovat usein pitkävaikutteisia, jotta ravinteita vapautuu tasaisesti pitkän ajanjakson kuluessa.

Peruslannoitus on tärkeä osa kasvinviljelyä, sillä se edistää kasvien tervettä kasvua, parantaa sadontuottoa ja laatua sekä auttaa kasveja kestämään paremmin kuivuutta, tauteja ja tuholaisia. Lannoitteiden valinta ja määrä perustuvat maaperän analyysiin, viljeltävään kasvilajiin ja sen ravinnetarpeisiin sekä aiempien satovuosien kokemuksiin. Yleisimpiä peruslannoituksessa käytettyjä ravinteita ovat typpi, fosfori ja kalium, mutta myös hivenravinteet voivat olla tärkeitä maaperän tilanteesta riippuen.

Peruslannoitus voi tapahtua hajottamalla lannoitteita pellolle ennen muokkausta tai sijoittamalla ne muokkauksen yhteydessä tai kylvön/istutuksen yhteydessä maaperään. Sijoituslannoitus on tehokas tapa varmistaa ravinteiden saatavuus kasvin juuristoalueelle, erityisesti fosforin osalta, joka liikkuu maaperässä hitaasti. Huolellisesti suunniteltu peruslannoitus vähentää myös tarvetta lisälannoitukselle kasvukauden aikana, mikä voi säästää kustannuksia ja vähentää ympäristökuormitusta.