peruslannoituksen

Peruslannoitus on viljelyssä käytettävä lannoitusmenetelmä, jossa ravinteita lisätään maaperään ennen kylvöä tai istutusta. Sen tavoitteena on turvata kasvien alun kasvulle tarvittavat ravinteet ja parantaa satoa sekä laatua, erityisesti maaperän heikon ravinnetason alueilla. Peruslannoitus toteutetaan usein maanmuokkauksen yhteydessä; lannoite sekoitetaan pintaan tai riviväleihin tai sijoitetaan kylvökuoppaan riippuen viljelymenetelmästä. Lannoitteet voivat olla granuloituja mineraalilannoitteita tai nestemäisiä seoksia, ja niitä voidaan ajoittain yhdistää starterlannoitukseen.

Tarvetta määritellään maaperäanalyysien, viljeltävän kasvin ravinnetarpeen ja viljelykierron perusteella. Yleisimmin peruslannoituksessa korostuvat fosfori (P) ja kalium (K), jotka tukevat juuriverkoston kehittymistä ja satoa jo varhaisessa kasvussa; typen osuutta säädetään siten, että se tukee kasvua eikä liiallista lehtikasvua. Suositellut lannoitemäärät sekä lannoitteiden valinta perustuvat paikallisiin ohjeisiin ja maanäytteisiin.

Ympäristönäkökulmat painottavat oikea-aikaista ja riittävän huolellista lannoitusta, jotta huuhtoutuminen ja vesistökuormitus minimoidaan. Peruslannoitus on osa kokonaislannoitussuunnitelmaa, johon kuuluvat myös täydennyslannoitukset kasvukauden aikana sekä maanparannustoimenpiteet. Se tukee viljelykasvin menestystä ja on tärkeä osa kestävää maataloutta.