peruslaboratoriokokeita

Peruslaboratoriokokeet ovat laajasti käytettyjen laboratoriotutkimusten kokonaisuus, jonka tarkoituksena on antaa yleiskuva potilaan terveydentilasta, tukea diagnoosia ja hoidon seurantaa. Ne perustuvat yleensä laskimoverinäytteeseen ja joissakin tapauksissa virtsanäytteeseen.

Yleisimpiin osiin kuuluvat täysi verenkuva sekä biokemiallinen verikoe. Täysiin verenkuviin sisältyy muun muassa hemoglobiini, hematokriitti sekä erilaisten verisolujen määrät (punasolut, valkosolut, trombosyytit) ja niiden indeksit. Biokemiallinen verikoe sisältää glukoosin sekä elektrolyytit (natrium, kalium, kloridi), munuaisten toimintaan liittyvät arvot (kreatiniini, ureavalenteri), maksa-arvot (ALAT, ASAT, bilirubiini, GGT) sekä lipidiprofiilin (HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit). Lisäksi voidaan mitata kilpirauhasen toimintaa kuvaava TSH-arvo. Virtsanäytteessä tutkitaan usein virtsan kemiallisia aineita sekä mahdollisesti mikrobiologista tai mikroskooppista tutkimusta virtsan solu- ja kiteainepitoisuuksien arvioimiseksi.

Käyttötarkoitukset ja valmistautuminen voivat vaihdella: peruslaboratoriokokeet antavat yleiskuvan terveydestä, voivat paljastaa piileviä ongelmia sekä tukea hoidon määritystä ja seurantaa. Näytteenotto tapahtuu useimmiten aamulla paaston aikana, erityisesti glukoosin ja lipidien mittauksissa; lääkkeet, alkoholi ja fyysinen rasitus voivat vaikuttaa tuloksiin. Tulosten tulkinnassa käytetään laboratorioiden viitearvoja; yksittäinen poikkeama ei välttämättä merkitse sairautta, vaan kliininen kuva sekä toistotutkimukset ovat tärkeitä. Peruslaboratoriokokeet voivat täydentyä potilaan oireiden ja riskien mukaan.