persiljaa

Persilja (Petroselinum crispum) on yleinen ruoho-yrtti, jota käytetään mausteena ja koristeena eri ruoissa. Suomessa tunnetaan erityisesti kaksi lehtimuotoa: lehtipersilja (flat-leaved) ja kruspersilja (curly). On myös olemassa juuripersilja, jota kasvatetaan pääasiassa juurien vuoksi. Persilja on kotoisin Välimereltä ja levinnyt maailmanlaajuiseksi mausteyrtiksi.

Lehtipersilja on pienemmän lehden, kiiltävän vihreän ja aromikkaan maun kanssa, kun taas kruspersilja muodostaa kurtutlehdykät ja antaa koristeellisen ulkonäön. Molemmat muodot ovat syötäviä; lehtipersilja korostaa ruokia raakana ja kypsennettynä.

Kasvatus: Persilja viihtyy viileässä ja kosteassa kasvualustassa, joka on hyvin vettä läpäisevää ja hedelmöittynyttä. Siemenet itävät hitaasti (useita viikkoja), joten kylvö kannattaa ajoittaa ajoissa. Sopii sekä alhaisissa lämpötiloissa että ruukkuviljelyyn. Korjuu aloitetaan, kun kasvi on kunnolla lehtivihreä ja säännöllinen kastelu on tärkeää. Tuhohyönteisistä erityisesti kirvat voivat haitata nuoria kasvinosia.

Käyttö ja ravinto: Parsilia käyttö ruokiin on yleistä tuoreena silpauksena tai hienonnettuna; lehtiä ripotellaan keittoihin, kastikkeisiin ja anno-toihin. Siemenet voivat toimia mausteena. Parsilla on runsaasti C- ja A-vitamiinia sekä K-vitamiinia, ja se sisältää kivennäisaineita. Säilytys: tuore persilja säilyy parhaiten kylmässä, kosteassa ympäristössä; pakaste- tai kuivausta käytetään pidemmässä säilytyksessä.