parannuskeinoa

Parannuskeino on keino, jolla pyritään parantamaan terveyttä, lievittämään oireita tai palauttamaan toimintakykyä sairastumisen jälkeen. Käsite kattaa sekä tieteellisesti todistetut hoitomuodot että kansanperinteestä lähteneet menetelmät.

Lääkkeet, kirurgiset toimenpiteet, säteilyhoidot ja muut lääketieteelliset hoitomuodot ovat nykyterveydenhuollon ensisijaisia parannuskeinoja. Muita virallisesti käytettäviä keinoja ovat fysioterapia, kuntoutus, psykoterapia ja ravitsemusterapia.

Elämäntapamuutokset, kuten liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja stressinhallinta, voivat toimia parannuskeinoina sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä oireiden lievittämisessä. Ne täydentävät lääkinnällisiä hoitoja ja voivat vaikuttaa hoitomyöntyvyyteen sekä pitkäaikaiseen terveyteen.

Kansanperinteessä parannuskeinoiksi on luettu muun muassa yrttejä, keittämiä sekä erilaisia rituaaleja. Nykyterveydenhuollossa näiden osuutta arvioidaan kriittisesti, ja niiden käyttö liittyy usein potilaan arvoihin ja kulttuurisiin taustoihin. Tutkimusnäkö voi tukea tai hylätä käytäntöjä riippuen hoidettavan tilan luonteesta ja näyttökerroista.

Tutkimus ja näyttö ohjaavat parannuskeinon käyttöä. Päätökset perustuvat kliinisiin tutkimuksiin, riskien ja hyötyjen arviointiin sekä potilaan arvoihin ja toiveisiin. Parannuskeinot voivat muodostaa hoitoprosessin kokonaisuuden lääketieteen eri osa-alueilla.