ordinaaliluokituksissa

Ordinaaliluokituksissa eli järjestysasteikoilla havaintoja luokitellaan luokkiin, joilla on selkeä järjestykseen perustuva suhde. Toisin kuin nominaaliasteikolla, jossa luokilla ei ole järjestystä, ordinaaliasteikolla luokkien välillä on määritelty järjestys. Esimerkiksi tyytyväisyys voidaan luokitella asteikolla "erittäin tyytymätön", "tyytymätön", "neutraali", "tyytyväinen" ja "erittäin tyytyväinen". Tässä luokilla on selkeä järjestys tyytyväisyyden lisääntymisen mukaan.

Tärkeä ominaisuus ordinaaliluokituksissa on, että niiden välinen etäisyys ei ole välttämättä tasainen. Vaikka tiedämme, että "tyytyväinen" on parempi kuin "neutraali", emme voi olettaa, että tyytyväisyyden ero "neutraalin" ja "tyytyväisen" välillä on sama kuin ero "tyytyväisen" ja "erittäin tyytyväisen" välillä. Tämä tekee ordinaaliasteikolla mitattujen muuttujien tilastollisesta analyysistä rajoitetumpaa verrattuna intervalli- tai suhdeasteikoilla mitattuihin muuttujiin.

Ordinaaliluokituksia käytetään monilla aloilla, kuten sosiaalitieteissä, markkinatutkimuksessa ja lääketieteessä. Ne soveltuvat hyvin tilanteisiin, joissa tarkka kvantitatiivinen mittaaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, mutta järjestyksen säilyttäminen on tärkeää. Esimerkiksi koulutusasteet (peruskoulu, lukio, korkeakoulu) tai kivun voimakkuuden arviointi (lievä, kohtalainen, voimakas) ovat tyypillisiä ordinaaliasteikon esimerkkejä. Analyysimenetelmiä, jotka soveltuvat ordinaaliluokituksiin, ovat esimerkiksi mediaanin ja moodin laskeminen sekä ei-parametriset testit.