oksentamiseen

Oksentaminen on voimakas, tahattomasti säädelty refleksi, jossa mahalaukun sisältö työntyy ulos suun kautta. Refleksin ohjauksesta vastaa oksennuskeskus aivojen aivorungossa, johon vaikuttavat viestit mahalaukusta, tasapaino- ja ilmaisuaistimuksista sekä kemoreseptoririnkiin liittyvistä alueista tulevat signaalit.

Kun refleksi aktivoituu, seuraa useita vaiheita: pahoinvointi, retkaus ja lopulta oksentaminen. Rintakehä ja vatsalihakset supistuvat rytmikkäästi, ruokatorven sulkijalihaksia ja kurkunpääalueen rakenteita säädellään niin, että mahalaukun sisältö pääsee kulkemaan suun kautta. Oksenteluun liittyy usein suun syljen erityksen lisääntyminen, hikoilu ja kalpeus; joissakin tapauksissa voi esiintyä kuumetta tai vatsakipua.

Yleisimmät syyt oksentamiseen ovat infektiot ja gastroenteriittiset tilat, ruokamyrkytykset, raskaus (erityisesti ensimmäisen kolmanneksen pahoinvointi), liikenteen- tai matkapahoinvointi sekä jotkin lääkkeet tai toksiset aineet. Taustalla voi olla myös metabolinen häiriö, munuais- tai maksasairaus sekä keskushermoston syyt. Diagnoosi perustuu tyypillisesti kliiniseen arvioon; tarvittaessa voidaan tehdä raskaus­testi, laboratorioanalyysejä nestetasapainon ja elektrolyyttien selvittämiseksi sekä/tai kuvantavaa tutkimusta, jos epäillään suoliston obstruktiota tai muuta vaivaa.

Hoito keskittyy syyn hoitoon, nesteytykseen ja elektrolyyttien korjaamiseen sekä oireiden lievittämiseen antiemeeteilla, kuten ondansetronilla, metoklopramidilla tai prochlorperatsiinilla. Lapsilla ja raskaana olevilla pyritään käyttämään turvallisia vaihtoehtoja. Tarvittaessa potilas hoitaa neste- ja elektrolyyttitasapainonsa sekä seuraa terveydenhuollon ammattilainen.

Oksentaminen voi johtaa neste- ja elektrolyyttivaikeuksiin sekä aspiraatio-komplikaatioihin, kuten pahoin vaikuttavaan keuhko­-tulehdukseen. Mahdolliset vakavammat syyt, kuten Mallory-Weiss -repeämä tai harvinaisemmat aivoperäiset tilat, vaativat välitöntä tutkimusta. Hakeudu lääkäriin, jos oksentaminen on pitkään jatkunutta, esiintyy verisiä oksennuksia, korkeaa kuumetta, tajunnan muutoksia tai merkittäviä nestehukan merkkejä.