ohjelmistokerrosta

Ohjelmistokerrosta tarkoittaa arkkitehtuurinen abstraktiokerros ohjelmistossa, joka järjestää toiminnallisuuden osiin ja määrittelee rajapinnat niiden välillä. Kerroksellisuus auttaa eriyttämään vastuut ja vähentämään riippuvuuksia, mikä parantaa ylläpidettävyyttä, testaettavuutta ja modifioitavuutta.

Tyypillisiä kerroksia ovat käyttöliittymä- tai esitystaso, sovelluslogiikka- tai liiketoimintakerros sekä tiedonhallinta- tai datakerros. Joissain malleissa on lisäksi integraatio- tai viestintäkerros sekä alakerroksia kuten tietokanta- tai tietovarastokerros. Kerrokset muodostavat portaikon, jonka kautta tieto ja palvelut kulkevat alhaalta ylöspäin ja päin vastoin; alemmat kerrokset tarjoavat ylemmille kerroksille rajapintoja ja palveluita.

Perusperiaatteisiin kuuluvat vastuunjako, rajapintojen selkeys sekä riippuvuuksien hallinta, esimerkiksi riippuvuuksien kääntäminen (dependency inversion) ja tiukka rajapintavienti. Tämä mahdollistaa modulaarisuuden, testattavuuden ja joustavan kehitys- sekä päivitysprosessin. Abstraktioiden ja rajapintojen avulla voidaan vaihtaa toteutuksia ilman, että ylemmät kerrokset tarvitsevat suuria muutoksia.

Käytännössä ohjelmistokerroksia käytetään muun muassa suurissa sovellusjärjestelmissä ja yritysarkkitehtuureissa, joissa tavoitteena on hallita monimutkaisuutta ja edistää uudelleenkäyttöä sekä skaalautuvuutta. Kerroksellinen arkkitehtuuri voi kuitenkin lisätä rakennetta ja suorituskykyaikatauluja, jos kerroksia tehdään turhan monimutkaisiksi. Hyväksikäytettynä ohjelmistokerroksisuus tukee selkeää suunnittelua ja järjestelmän elinkaaren hallintaa.