odotustoimintateoriat

Odotustoimintateoriat, suomeksi myös odotusarvoteoriat tai vahvistusteoriat, ovat joukko psykologisia teorioita, jotka pyrkivät selittämään ihmisten ja eläinten käyttäytymistä perustuen oppimiseen ja odotuksiin. Nämä teoriat korostavat, että yksilöt oppivat yhdistämään tiettyjä ärsykkeitä tai tilanteita tiettyihin seurauksiin, ja että heidän tuleva käyttäytymisensä riippuu näiden odotusten voimakkuudesta ja arvioidusta palkitsevuudesta.

Yksi keskeisimmistä odotustoimintateorioista on Victor Vroomin luoma odotusarvoteoria, joka keskittyy motivaatioon työelämässä. Teoria ehdottaa, että yksilön motivaatio tietyn tehtävän suorittamiseen riippuu kolmesta tekijästä: odotusarvosta (uskottavuus, että ponnistelu johtaa suoritukseen), instrumentaalisuudesta (uskottavuus, että suoritus johtaa palkkioon) ja valenssista (palkkion arvostus). Jos jokin näistä tekijöistä on matala, motivaatio voi olla vähäinen.

Laajempana käsitteenä odotustoimintateoriat kattavat myös behavioristisia näkökulmia, joissa ehdollistuminen ja vahvistaminen ovat keskeisiä. Klassisessa ehdollistumisessa opitaan ennakoimaan tapahtumia, kun taas operantissa ehdollistumisessa käyttäytymistä muokataan seurauksilla. Yhteistä näille teorioille on ajatus siitä, että oppiminen tapahtuu ennustettavuuden ja kokemusten kautta, ja että nämä ennusteet ohjaavat tulevaa toimintaa.