näyttäytyminen

Näyttäytyminen tarkoittaa yksilön ulkoista toimintaa ja reaktioita, joita voidaan havaita ja tulkita ulkopuolelta. Se kattaa sekä havaittavissa olevat teot, eleet ja puheen että sisäiset prosessit, kuten motivaation ja tunteiden vaikutuksen toimintaan.

Kontekstissa erotetaan usein ulkoinen (havaittava) käyttäytyminen ja sisäiset kokemukset. Käyttäytyminen voi olla tahdonalaista, kuten oppiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus, tai automaattista ja refleksimaista.

Käyttäytymisen taustatekijät ovat monisyisiä: biologiset tekijät (geneettinen perimä, hormonaaliset vaikutukset); kognitiiviset prosessit (oppiminen, muist, päätöksenteko); emotionaaliset tilat sekä sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet.

Tutkimus ja mittaaminen: Näyttäytymistä arvioidaan havainnoimalla ja mittaamalla sekä laboratorio- että kenttäolosuhteissa. Menetelmiä ovat suorat havainnot, kokeelliset asetelmat, kyselyt ja psykometriset mittarit. Eettisyys ja luotettavuus ovat keskeisiä.

Sovellukset: Käyttäytymisen tutkimus tukee koulutusta, terveysviestintää, kliinistä psykologiaa sekä työpaikan toimintatapojen kehittämistä. Eläinten käyttäytymisen tutkimus eli etologia valottaa sopeutumiskeinoja ja vuorovaikutussuhteita.

Kulttuurilliset erot ja muutos: Näyttäytyminen heijastaa usein normeja ja arvoja; toimintatavat voivat muuttua yksilön elämän eri vaiheissa ja eri yhteisöissä. Tutkimus pyrkii erittelemään universaaleja piirteitä eri konteksteista.