niveljäykkyyttä

Niveljäykkyys tarkoittaa liikelaajuuden vähenemistä nivelissä, jolloin liikkeen aloittaminen ja suorittaminen on vaikeaa. Jäykkyys voi olla lyhytaikaista tai pitkäkestoista ja esiintyä yksittäisessä niveleessä tai useammassa nivelessä. Se voi liittyä kipuun, turvotukseen tai arkuuteen ja vaikuttaa päivittäisiin toimintoihin.

Syyt ovat moninaisia. Yleisimmät ovat degeneratiiviset ja tulehdukselliset nivelsairaudet kuten nivelrikko ja reumataudit. Lisäksi traumojen jälkitilat, arpikudoksen muodostuminen sekä leikkausten jälkeen ilmenevä jäykkyys voivat rajoittaa liikettä. Neurologiset tilat, kuten aivohalvaus tai Parkinsonin tauti, voivat aiheuttaa lihasjäykkyyttä tai spastisuutta, joka ilmenee nivelessä.

Oireet ja seuranta: aluksi voi olla vaikeuksia aloittaa liikettä ja liikerata on rajoittunut. Kipu vaihtelee; jäykkyys voi olla aamulla tai päivän mittaan. Turvotus, lämpö ja arkuus voivat olla mukana. Liikkuvuutta mitataan kliinisesti ja tarvittaessa goniometrillä; lisätutkimuksiin voivat kuulua kuvaus- ja laboratoriotutkimukset.

Diagnoosi: perustuu potilaan oireisiin, kliiniseen tutkimukseen sekä liikelaajuuden mittaukseen. Kuvausmenetelmät, kuten röntgen, ultraäänitutkimus ja magneettikuvaus, auttavat erottamaan degeneratiiviset ja tulehdukselliset syyt. Laboratoriotestit voivat tukea diagnoosia.

Hoito: tavoitteena on palauttaa mahdollisimman hyvä liikkuvuus ja lievittää oireita. Yleisimmät keinot ovat fysioterapia, säännöllinen liikunta ja yksilöllinen harjoittelu sekä tarvittaessa kipu- ja tulehduskipulääkkeet. Injektiot (esim. kortikosteroidi tai hyaluronihappo) voivat auttaa nivelen jäykkyyteen. Vakavissa tapauksissa voidaan harkita kirurgia, kuten nivelrikon korjausleikkausta. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja on tärkeää tautitaustan ja hoitojen jatkuvuuden hallinta.