nitrataatiodusta

Nitrataatio on maaperän happamuuden korjaamiseen ja ravinteiden saatavuuden parantamiseen tarkoitettu maatalousmenetelmä, jossa käytetään typen lähteenä nitraatteja sisältäviä lannoitteita. Menetelmä on erityisen yleinen niissä maatalousalueissa, joissa maaperä on happama tai typen puutteellinen. Nitrataatio voi tapahtua luonnollisesti maaperän mikrobiologisen toiminnan kautta tai keinotekoisesti lannoitteiden avulla.

Nitraattien käyttö maataloudessa on ollut keskustelunaiheena ympäristövaikutusten vuoksi. Nitraatit voivat liueta helposti veteen ja päätyä pohjavesiin, mikä voi aiheuttaa vesien happamoitumista tai liiallista ravinteiden kertymistä (eutrofioitumista). Liiallinen nitraattipitoisuus juomavedessä voi olla terveysriski, erityisesti lapsille, koska se voi aiheuttaa metemoglobinemiaa (sinisairautta). Siksi monissa maissa nitraattien käyttöä ja niiden pitoisuuksia säädellään tiukasti.

Nitraatio on myös tärkeä osa luonnollista typen kiertoa. Maaperän bakteerit, kuten nitrifioivat bakteerit (*Nitrosomonas* ja *Nitrobacter*), muuntavat ammoniakin nitriitteiksi ja sitten nitraateiksi, jotka kasvit voivat imeä helpommin. Tämä prosessi on olennainen osa ekosysteemien tasapainoa ja ravinteiden kiertoa.

Nitraatioa voidaan käyttää myös maataloudessa tehokkaana keinona parantaa viljelykasvien kasvua, mutta sen käytöstä tulee huolehtia huolellisesti, jotta ympäristövaikutukset minimoidaan. Tähän liittyy usein tarkkaa lannoitusohjelmaa ja maaperän happamuuden seurantaa. Nykyään monissa maissa edistetään kestäviä lannoitusmenetelmiä, kuten kontrolloitua lannoitusta ja orgaanisten lannoitteiden käyttöä, vähentääkseen nitraattien ympäristövaikutuksia.