nettosäästöjä

Nettosäästöjä on taloustieteellinen termi, joka kuvaa nettoa säästöjen määrää huomioiden käyttöomaisuuden (poistojen) kulutuksen ohella. Käytännössä nettosäästöjä syntyy, kun bruttosäästöt ylittävät poistoja, jolloin talousjonnettisesti karttuu nettovarallisuutta.

Laskentaperiaate voidaan jäsentää seuraavasti. Bruttosäästöt muodostuvat yleensä käytettävissä olevasta tulosta vähennetystä kulutuksesta. Nettosäästöt saadaan vähentämällä bruttosäästöistä poistot (capital consumption). Toisin sanoen Nettosäästöt = Bruttosäästöt − Poistot. Tämä rajapinta erottaa säästämisen todellisen nettoarvon kehityksen käytössä olevaan capital stockiin.

Sektoritasolla nettosäästöjä voidaan tarkastella usealta toimijalta: kotitalouksilta, yrityksiltä ja julkiselta sektorilta. Kotitalouksien nettosäästö voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen tulotasoista, velkaantumisesta ja elinkustannuksista. Yritykset voivat kartuttaa nettosäästöjä investointeihin, kun taas julkisen sektorin nettosäästöt liittyvät valtion tai kuntien budjetin ylijäämään tai ahdinkoon. Nettosäästöjen taso heijastaa yhdessä muudellun capital stockin kehityksen sekä talouden pitkän aikavälin sijoitus- ja kasvupotentiaalia.

Nettosäästöjä käytetään usein talouden rahoitus- ja kasvuanalyysissä sekä kansantalouden tilinpidossa. Ne vaikuttavat nettovarallisuuden muutokseen ja pitkän aikavälin pääomaresursseihin. Tilastotason käyttötarkoituksissa nettosäästöjen kehitys auttaa ymmärtämään, vastaako säästäminen investointitarpeita ja miten pääomakannan arvo kasvaa.

Esimerkki: Jos kotitaloudet saavat käytettävissä olevan tulon 50 000 euroa ja kuluttavat 45 000 euroa, bruttosäästöiksi muodostuu 5 000 euroa. Jos poistoja on 2 000 euroa, nettosäästöt ovat 3 000 euroa.

Lisätietoa: kansantalouden tilinpito, bruttosäästöt sekä poistot; kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin nettosäästöt.

See also: säästöt, bruttosäästöt, poistot, kansantalouden tilinpito.