negatiivifilmeissä

Negatiivifilmeissä on valokuvausmateriaali, joka on suunniteltu tallentamaan kuva siten, että alkuperäiset värit ja kirkkaudet ovat käänteisiä. Kun valo osuu negatiivifilmin emulsiokerrokseen, se aiheuttaa kemiallisen reaktion, joka muuttaa valoherkän hopeahalidin väriksi. Tämä prosessi luo negatiivin, jossa vaaleat alueet kuvassa ovat tummia ja tummat alueet vaaleita, ja värit ovat komplementtivärejä alkuperäiselle. Esimerkiksi punainen näyttää syaanisena, vihreä magentana ja sininen keltaisena.

Negatiivien valmistusprosessi alkaa kamerassa, jossa filmi altistetaan valolle kuvan ottamisen aikana. Tämän jälkeen filmi käsitellään kemiallisesti kehitysprosessissa. Ensin kehite muuttaa valotetut hopeahalidit metalliseksi hopeaksi, jolloin muodostuu kuva. Tämän jälkeen kiinnite poistaa käsittelemättömät hopeahalidit, jolloin kuva pysyy vakaana.

Negatiiveja käytetään perinteisesti valokuvien tuottamiseen suurennoslaitteella valoherkälle paperille. Kun valoa projisoidaan negatiivin läpi paperille ja paperi sitten kehitetään, alkuperäiset värit ja kirkkaudet palautuvat. Digitaalisen valokuvauksen yleistyttyä negatiivien käyttö on vähentynyt, mutta niitä käytetään edelleen taiteellisissa ja ammattimaisissa yhteyksissä niiden ainutlaatuisen ulkonäön ja laajan sävyalueen vuoksi. Eri tyyppisiä negatiivifilmejä on olemassa, kuten väri-negatiivifilmit ja mustavalkonegatiivifilmit.