nefroniosissa

Nefroniosissa tapahtuu veren suodattuminen, takaisinimeytyminen ja virtsan eritys, ja ne muodostavat munuaisten toiminnallisen yksikön. Ihmisen munuaisessa on noin 0,8–1,2 miljoonaa nefronia määränsä mukaan, ja niiden yhteistoiminta ylläpitää elimistön nestetasapainoa, elektrolyyttitasapainoa sekä aineiden poistamista.

Jokainen nefroni koostuu munuaissilmästä, joka koostuu glomeruluksesta ja Bowmanin kapselista, sekä putkijärjestelmästä: proksimaalinen putki, Henlen Lingon laskeva ja nouseva haara, distaalinen putki sekä keräysputki. Veri saapuu glomerulukseen afferenttisesta arteriolista ja suodattuu kapillaariseinämien läpi Bowmanin kapseliin muodostuen primaarifiltraatti. Proksimaalinen putki vastaa suurimman osan vedestä, glukoosista, amino hapoista ja monista ioneista takaisinimeytymisestä. Henlen lingon gradientin avulla muodostuu munuaisten sisäosien osmoottinen gradientti, jonka mahdollistama virtsan konsentraatio syntyy pääasiassa tässä ja seuraavissa osissa. Distaalinen putki sekä keräysputki hienosäätävät natriumin, kaliumin, veden ja hapon-emäsaineiden takaisinimeytymisen sekä erityksen hormonien, kuten aldosteronin ja antidiureettisen hormonin (ADH), vaikutuksesta. Lopullinen virtsa tiivistyy keräysputkessa, jossa veden läpäisevyys muokkautuu kehon nestetarpeen mukaan ADH:n signaloinnilla.

Nefronityypejä ovat kubroiset (cortical) nefronit, joilla on lyhyet Henlen lingot ja verisuonitus peritubulaarisilla kapillaarikierroilla, sekä juxtamedullaariset nefronit, joilla on pitkät Henlen lingot ja vasa recta -verisuonet, tärkeitä virtsan konsentraatiossa. Nefroniosissa toiminta ylläpitää neste- ja elektrolyyttitasapainoa sekä kuona-aineiden poistoa; niiden vahingoittuminen voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan.