natiivikääntäminen

Natiivikääntäminen viittaa usein ohjelmistokehityksessä tapaan kääntää koodi suoraan kohdealustalle natiiviksi konekieleksi. Tämä eroaa tulkkaamisesta tai välikoodin kääntämisestä, jossa ohjelma suoritetaan ilman suoraa kääntämistä konekielelle. Natiivikääntämisen etuja ovat tyypillisesti parempi suorituskyky ja tehokkuus, koska koodi on optimoitu suoraan laitteistolle.

Monet ohjelmointikielet, kuten C, C++, Swift ja Rust, käyttävät natiivikääntämistä. Kääntäjäprosessi muuntaa ihmisen luettavissa olevan lähdekoodin koneen ymmärtämäksi binäärimuodoksi. Tämä binäärinen suoritettava tiedosto voidaan sitten ajaa suoraan käyttöjärjestelmässä ilman lisäohjelmistoja tai ajonaikaisia ympäristöjä.

Natiivikääntämisen haittapuolena voi olla alustariippuvuus. Käännetty koodi on usein sidottu tiettyyn käyttöjärjestelmään ja suoritinarkkitehtuuriin. Tämä tarkoittaa, että jos ohjelmaa halutaan ajaa eri alustoilla, se on käännettävä erikseen jokaiselle alustalle. Vaikka tämä voi lisätä kehitystyötä, natiivikäännettyjen ohjelmien suorituskyky on usein huomattavasti parempi kuin esimerkiksi Java-ohjelmien, jotka ajetaan virtuaalikoneen päällä.

Natiivikääntäminen on yleinen valinta sovelluksissa, joissa suorituskyky on kriittistä, kuten pelit, reaaliaikaiset järjestelmät ja korkean suorituskyvyn laskenta. Se mahdollistaa myös suoran pääsyn laitteiston ominaisuuksiin ja matalan tason järjestelmäkutsujen käyttöön.