käyttöjärjestelmässä

Käyttöjärjestelmä on ohjelmistokerros, joka hallitsee tietokoneen ja muiden laitteiden resursseja sekä tarjoaa ohjelmille yhteiset palvelut. Se määrittelee, miten prosessit saavat CPU-aikaa, muistia, tallennustilaa sekä I/O-laitteiden käyttöä.

Sen tehtävänä on tarjota suojattu ja eristetty ympäristö, jossa sovellukset voivat toimia. Ohjelmat suorittavat käyttäjätilassa ja tekevät järjestelmäkutsuja, kun ne tarvitsevat pääsyn laitteistoresursseihin.

Keskeiset osat ovat ydin (kernel), käyttöjärjestelmäkirjastot ja laitteiden ohjaimet sekä sovellusten käynnissä oleva käyttäjätila. Ydin vastaa prosessien ja muistinhallinnan sekä keskeytysten käsittelyn, sekä laitteistojen hallinnan koordinoinnista.

Käyttöjärjestelmän arkkitehtuurissa on erilaisia ratkaisuja, kuten monoliittinen, mikroydin- (microkernel) ja hybridiarkkitehtuurit. Mikroydin pyrkii siirtämään suurimman osan toiminnallisuudesta käyttäjätilaan, kun taas monoliittisessa järjestelmässä suurempi osa toiminnallisuudesta sijaitsee ytimessä.

Oleellinen osa ovat laitteiden ohjaimet sekä tiedostojärjestelmät, jotka tarjoavat korkean tason abstraktiot tallennustilasta ja I/O:sta sekä mahdollistavat verkko- ja tietoliikennetoiminnot.

Käynnistysprosessi ja ajoaika ylläpitävät järjestelmän suunnittelu (scheduler), muistinhallinta ja keskeytysten hallinta. Käyttöjärjestelmä toimii sekä yksittäisten sovellusten että koko järjestelmän turvallisuuden ja vakauden perustana.