näköhäiriöinä

Näköhäiriöinä tarkoittaa erilaisia näkökyvyn muutoksia, jotka voivat olla tilapäisiä tai pysyviä, lieviä tai vaikeita. Oireisiin kuuluu sumea tai epäselvä näkö, välähdykset, verhoutuminen osaan näkökentästä sekä kirkkaat tai tummat valopisteet ja kaksoiskuvat. Oireet voivat esiintyä yksittäisinä tai yhdistyä, ja taustalla voi olla sekä silmän rakenteiden ongelmia että aivoihin liittyviä syitä. Äkilliset tai nopeasti pahenevat näkömuutokset vaativat yleensä kiireellistä arviota.

Yleisimmät syyt ovat migreenin aura sekä silmään liittyvät sairaudet kuten kaihi, glaukooma ja verkkokalvon sairaudet. Verkkokalvon irtoaminen, verkkokalvon laskimotukos ja muut verisuonimuutokset sekä diabeettinen retinopatia voivat aiheuttaa äkillistä tai merkittävää näönmenetystä. Myös aivoverenkierron häiriöt voivat ilmetä näköoireina. Tilat voivat olla tilapäisiä tai pysyviä, ja siksi tarvitaan ammattiarvio.

Oireet riippuvat syystä, mutta voivat sisältää välkkyviä valopisteitä, viiruja tai häivytyksiä näkökentässä, sumeaa näkemistä, värin hämärtymistä sekä näönmenetystä. Mikä tahansa äkillinen tai nopeasti paheneva näönmuutos on syy hakeutua päivystykseen tai silmälääkärin tutkimukseen.

Diagnoosi perustuu potilaan historiaan ja silmätutkimukseen, mukaan lukien näöntarkkuus, pupillireaktiot, silmänpaine sekä oftalmoskopia. Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia kuten verkkokalvon kuvantamista tai aivo-silmäkudosten kuvauksia. Hoito riippuu syystä: migreenin ennaltaehkäisy ja hoito, kaihin tai glaukooman hoito, verkkokalvon sairauksiin laser- tai kirurgiset toimenpiteet sekä diabeteshoidon optimointi näön suojelemiseksi.

Ennuste vaihtelee; osa häiriöistä paranee tai hoito usein auttaa, mutta vakavammat tilat voivat johtaa pysyvään näönmenetykseen ilman nopeaa hoitoa. Säännölliset silmätarkastukset sekä yleisen terveyden hallinta vähentävät riskitekijöitä.