munuaistuumorista

Munuaistuumori viittaa kasvaimeen, joka on kehittynyt munuaiskudoksessa. Suurin osa munuaistuumoreista on pahanlaatuisia, eli syöpiä, mutta hyvänlaatuisia kasvaimia esiintyy myös. Yleisin munuaissyövän tyyppi aikuisilla on munuaiskarsinooma, joka saa alkunsa munuaisten tubulussoluista. Munuaissyöpä on yleisempää miehillä kuin naisilla, ja sen riski kasvaa iän myötä. Riskitekijöihin kuuluvat muun muassa tupakointi, korkea verenpaine, tietyt perinnölliset tekijät ja altistuminen tietyille kemikaaleille.

Varhaisessa vaiheessa munuaistuumori ei usein aiheuta oireita. Kun oireita ilmenee, ne voivat olla verta virtsassa, kylkikipua, painonlaskua ilman selvää syytä tai palpaatiossa tuntuvaa kyhmyä kyljessä. Diagnoosi perustuu yleensä kuvantamistutkimuksiin, kuten ultraääneen, tietokonetomografiaan (TT) tai magneettikuvaukseen (MRI). Veri- ja virtsakokeet voivat myös olla osa diagnostiikkaa.

Hoidon valinta riippuu kasvaimen koosta, tyypistä, levinneisyydestä ja potilaan yleiskunnosta. Pieniä, varhaisessa vaiheessa olevia kasvaimia voidaan hoitaa leikkauksella, jossa kasvain poistetaan. Joskus koko munuainen joudutaan poistamaan nefrectomia. Laajemmin levinneitä tai etäpesäkkeitä tehneitä syöpiä voidaan hoitaa kohdennetuilla lääkehoidoilla, kuten tyrosiinikinaasin estäjillä tai immunoterapialla. Sädehoitoa käytetään harvemmin munuaissyövän ensisijaisena hoitona. Seuranta leikkauksen jälkeen on tärkeää mahdollisten uusiutumisten havaitsemiseksi.