munuaisjärjestelmä

Munuaisjärjestelmä, eli virtsaneritysjärjestelmä, vastaa kuona-aineiden poistamisesta sekä nestetasapainon, elektrolyyttien, verenpaineen ja pH:n säätelystä. Järjestelmä koostuu kahdesta munuaisesta, virtsajohtimista (ureterit), virtsarakosta ja virtsaputkesta (urethra).

Munuaiset sijaitsevat selkärangan kummallakin puolella. Ne koostuvat suurimmaksi osaksi nefroneista, joita on miljoonia yhdessä munuaisessa. Nefroni koostuu glomerulusverkostosta ja Bowman's kapselista sekä munuaistubulusjärjestelmästä. Veren puhdistaminen alkaa glomerulaarisessa suodattumisessa, jolloin primaarivirtsa syntyy. Tubulaarisessa takaisinimeytymisessä ja erittämisessä virtsan koostumus muokkautuu: vettä, ioneja ja aineenvaihdunnan jätteitä siirretään sekä takaisin verenkiertoon että virtsaan.

Virtsa syntyy munuaisista ja kulkee virtsajohtimien (ureterit) kautta virtsarakkoon, jossa se varastoituu. Virtsa poistuu virtsaputken (urethra) kautta ulos. Virtsarakon toiminta perustuu virtsan varastointiin sekä tahdonalaiseen ja tahdottomaan säätelyyn sulkijalihasten avulla.

Säätely: munuaiset vastaavat nestemäärän ja elektrolyyttitasapainon lisäksi hapen ja pH:n säätelystä. Tämä tapahtuu reniini-angiotensiinijärjestelmän sekä endokriinisen signaalin kautta. Erytropoietiinia (EPO) erittyy munuaisista punasolujen tuotannon ylläpitämiseksi, ja kalsitrioli osallistuu kalsiumin aineenvaihduntaan.

Merkitys ja yleiset tilat: munuaisjärjestelmän toimintahäiriöt voivat muuttaa virtsan määrää tai koostumusta sekä aiheuttaa turvotusta ja verenpaineen muutoksia. Yleisimmät tilat ovat virtsatiekivet, munuaisten vajaatoiminta ja glomerulaariset sairaudet.