munuaisista

Munuaiset ovat parilliset virtsanmuodostajat, jotka sijaitsevat retroperitoneaalisesti alaselän alueella, noin kylkiluiden alapuolella. Oikea munuainen on tavallisesti hieman vasenta alempana. Yhden munuaisen tilavuus on noin 11–12 cm pitkä ja paino noin 150–180 g. Rakenteeltaan ne muodostuvat kuorikerroksesta sekä syvemmästä ydinalueesta; toiminnallinen yksikkö on nefroni, jonka määrä on miljardeja kappaleita.

Toiminnan keskeinen mekanismi on nefroni, jossa glomerulus suodattaa verta primaarivirtsaksi. Tämän jälkeen munuaistiehyissä tapahtuu takaisinimeytymistä (reabsorptio) ja erittymistä (sekretio), jolloin lopullinen virtsa syntyy. Virtsa kerääntyy keräilykanavien kautta munuaisallaselimikköön ja sieltä virtsanjohtimiin.

Munuaisten tärkeät tehtävät ovat nestetasapainon, elektrolyyttitasapainon ja happo-emästasapainon ylläpitäminen, verenpaineen säätely renin-angiotensiinisysteemin kautta sekä punasolujen tuotannon säätely erytropoietiinilla ja D-vitamiinin aktivoimisella, mikä parantaa kalsiumin imeytymistä suolistosta.

Krooninen munuaistauti ja akuutti munuaisvaurio ovat yleisiä munuaisten sairauksia. Muita tiloja ovat munuaiskivet sekä munuaistulehdukset, kuten pyelonefriitti, sekä polykystinen munuaissairaus. Diagnostiikkaan kuuluvat verikokeet (kreatiniini ja arvio GFR), virtsatutkimukset sekä kuvantamistutkimukset (ultraääni, CT). Hoitoon kuuluu ruokavalio- ja nestetasapainon säätö sekä lääkitys; vakavissa tapauksissa voidaan tarvita dialyysi tai munuaissiirto.