muistityyppien

Muistityyppien käsite viittaa tavaroihin, joilla muistia luokitellaan sen perusteella, miten sitä käytetään ja miten kauan se säilyy. Eri aloilla muistijärjestelmiä tarkastellaan eri näkökulmista, mutta yhteistä on pyrkimys ymmärtää, miten muistimme toimii käytännössä ja miten eri muistityypit vaikuttavat havaintoon, oppimiseen ja käytännön toimintaan.

Kognitiivisessa psykologiassa muistityypit jaotellaan usein kertomaan, miten tieto käsitellään ja varastoidaan. Sensorinen muisti tallentaa aistitietoa lyhytaikaisesti. Visuaalinen aisti liittyy ikoniseen muistiin ja kuuloaisti äänimuistiin; molemmat toimivat katastrofisen lyhyen ajan, jotta koettu voi siirtyä eteenpäin prosessointiin. Työmuisti puolestaan käsittelee tietoa aktiivisesti ja pitää sen tilapäisesti käytössä muutaman sekunnin–minuutin pituisen ajan, jolloin ajatukset ja tehtävät ovat hallinnassa. Pitkäkestoisen muistin alueet jaetaan usein episodiseen muistiin (tapahtumien ja kontekstin muistaminen), semanttiseen muistiin (tiedot, merkitykset) sekä proceduraaliseen muistiin (toimintatavat ja motoriset taidot). Näiden muistityyppien muodostuminen, vahvistuminen ja unohtuminen riippuvat harjoittelusta sekä aikaisista kokemuksista.

Tietokoneiden muistityypit kattavat erillisen alueen. Päämuisti eli RAM on väliaikaista ja nopeasti käytettävissä olevaa tilaa ohjelmille ja dataesityksille. Välimuisti (cache) on pienempi, mutta erittäin nopea varasto prosessorin lähellä parantaen suorituskykyä. Pysyvä tallennus, kuten kiintolevy (HDD) tai SSD, säilyttää tietoa pidempiaikaisesti sähköisestä virrasta riippumatta. Ulkoinen ja optinen tallennus tarjoavat lisävarastoa. Yleisesti muistityypit auttavat ymmärtämään, miten tiedot tallennetaan, haetaan ja käytetään sekä ihmisillä että tietokoneissa.