muistitoiminta

Muistitoiminta viittaa ihmisellä kykyyn tallentaa, ylläpitää ja hakea tietoa sekä kokemuksia. Se koostuu prosesseista kuten koodaus, konsolidointi ja hakeminen. Muisti voidaan jakaa työmuistiin, joka pitää hetken tiedot käytössä tehtävien suorittamisessa, ja pitkäkestoiseen muistiin, josta tieto voidaan myöhemmin palauttaa. Pitkäkestoisen muistin sisällä erottuvat episodinen muisti (tapahtumat ja henkilökohtaiset kokemukset), semanttinen muisti (tiedot ja sanavarasto) sekä proseduraalinen muisti (taidot ja toistuvat toiminnot).

Muistitoiminnan kannalta tärkeisiin aivoihin kuuluvat hippokampus, aivokuoren mediaaliset alueet sekä etuaivokuoren osat. Näiden alueiden verkostoihin vaikuttavat uni, motivaatio ja stressi. Ikääntyessä normaali muisti voi hidastua, erityisesti uusien asioiden oppiminen ja muistien nopea palauttaminen saattavat olla rajoitetumpia, mutta arjen muistitoiminnot säilyvät yleensä.

Eri muistihäiriöt voivat heikentää muistitoimintaa, kuten delirium, traumaperäinen amnesia tai dementiaan liittyvä muistin heikkeneminen. Muistin arviointi perustuu kliiniseen haastatteluun sekä neuropsykologisiin kokeisiin, ja siihen liittyy usein terveydentilan sekä lääkityksen tarkastus.

Hoito ja tukitoimet keskittyvät taustatekijöiden optimointiin sekä muistitekniikoihin, kuten toistoon, hajautettuun harjoitteluun, visuaalisiin muistisääntöihin sekä ympäristön järjestämiseen. Lisäksi liikunta, uni ja sosiaalinen aktiivisuus tukevat muistia.