monisyisyyden

Monisyisyys tarkoittaa sitä, että sanalla on useita toisiinsa liittyviä merkityksiä. Tämä ilmiö on yleinen kielessä, ja siihen vaikuttavat sekä historiallisen kehityksen että nykyisen käytön prosessit. Suomessa käytetään sekä sanaa monisyisyys että termiä polyseemia (polyseemia tai polyseeminen tarkoittaa samaa ilmiötä).

Monisyisyys eroaa homonyymiydestä. Homonyymi tarkoittaa sanoja, joiden merkitykset ovat etymologisesti eriytyneitä ja usein riippumattomia toisistaan. Polyseemia taas viittaa merkityksiin, jotka ovat keskenään läheisiä ja joihin sanojen peruskäyttö antaa yhteisen pohjan. Esimerkkinä voi pitää sanaa "kieli", jolla viitataan sekä ruumiin osaan (kieli) että kieleen eli kielelliseen järjestelmään (kieli sanojen, lauseiden ja merkitysten muodostajana). Nämä merkitykset ovat historiallisesti yhteydessä toisiinsa, usein metaforisen tai metonymisen siirron kautta.

Monisyisyys syntyy monin tavoin. Metafora ja metonymia laajentavat merkitystä, ja kielen käyttö sekä yksilöllinen että yhteisöllinen oppiminen voivat johtaa uusien, kuitenkin alkuperäiseen yhteyteen perustuvien merkitysten kehittymiseen. Saman sanan useat merkitykset voivat myös rajoittua tai laajentua eri kieli- ja aikayhteyksissä.

Tutkimus monisyisyydestä on tärkeää sanakirjoille, käännöksille ja tekstianalyysille. Semanttisissa työkaluissa pyritään erottamaan ja kuvaamaan kielen kontekstisidonnaiset merkitykset sekä ymmärtämään, miten konteksti ohjaa oikeaa tulkintaa. Lisäesimerkkejä: "kieli" – sekä ruumiin osa että järjestelmä; "pää" – sekä kehon osa että johtajuuteen liittyvä käsite (pääjohtaja, pääasia).